The Seebühne

Kun Itävaltalainen kaupunki Bregens päätti vuonna 1946 pitää kymmenpäiväiset oopperajuhlat, heidän kaupungissaan ei ollut ainoatakaan teatteria juhlan pitopaikaksi. Viennan Symphony Orchestra oli tulossa esiintymään juhlan kunniaksi ja ohjelmaan oli suunniteltu tasokasta Mozartia. Väkeä odoteltiin kuulemaan esitystä jonkin verran.

Järvien tyyni pinta iltaisin kantaa ääntä suloisesti, joten kaupunkilaiset keksivät rakentaa kaksi ponttoonilavaa Constance-järven rantaan. Ranta on luonnostaan todella kaunis, joten seiniä ei kaivattu koristamaan iltaa. Kelluvan lavan eteen rakennettiin katsomo ja siinä se sitten oli: improvisoidusta kelluvasta teatterista tuli suorastaan hitti kuuluisan orkesterin esittäessä Mozartin Bastien ja Bastienne -ohjelmistoa. Lumoava järvimaisema orkesterin takana toimi paremmin kuin mikään kesäisenä iltana ja lavasteet hohtivat hopean valkoisina yössä. Yhdistelmä oli voittoisa.

Näistä ajoista lähtien on Itävallan kelluva oopperalava ollut keskipiste nykyisin kaksi kuukautta kestävän Bregenzin Festivaalin aikana. Teatteritaiteilijan unelma on suunnitella vuosittainen rakennelma juhlan ajaksi. Nykyaikaisin tekniikoin on mahdollista juhlia niin valoilla kuin varjoilla. Rakennelmalla ole myöskään korkeusrajoituksia, koska ollaan ulkosalla.

Vuosien aikana mitä kunnianhimoisemmat lavasteet ovat päässeet etuihinsa festivaalien aikana: esimerkiksi vuonna 1985 Taikahuilu-oopperan mestarilliset lavasteet loivat ilmaisullaan tunnelmallisen kokonaisuuden. Tästä vuodesta lähtien festivaaleja järjestettiin yhä tiheämmin. Esityksiä on sadoittain.

Festivaalin aikana käytetään muitakin esiintymisalueita, mutta kelluva Seebühnen areena on niistä kuuluisin. Oopperasta nauttiville kyseessä on varsinainen helmi eurooppalaisessa kesäohjelmistossa.