Nummisuutarit

Aleksis Kiven kirjoittama Nummisuutarit on yli sata vuotta vanha komedia, joka kiinnostaa yhä suomalaista teatteriyleisöä. Näytelmän juoni on yksinkertainen: Siinä yhdistyvät ahneus, juopottelu, rakkaus ja valehtelu. Mukana on myös suomalaiseen tapaan tyhmyyttä ja tappelua. Näytelmä ei suinkaan arvostele tai moiti elämää rahvaiden maaseudulla – se pikemminkin vain kertoo siitä, millaista elämä voi olla. Näytelmä sai aikoinaan myös kritiikkiä, sillä suomalaisuutta haluttiin kuvata kauniin ihanteellisena, eikä rahvaiden juopotteluna ja kortinpeluuna, kielenkäytöstä puhumattakaan.

Värikkäistä sattumista kirjoittanut Kivi kertoi melkeinpä kuin omista muistoistaan. Kylän tapahtumat tuntuvat todellisilta ja maisemat on helppo kuvitella edessään. Kivellä itsellään oli myös kaihoisa rakastuminen takanaan, sillä hän ei ollut tarpeeksi hyvin menestyvä tarjotakseen tytön vanhemmille takeita onnellisesta tulevaisuudesta.

Näytelmä on historiallisesti huomattava, koska Kivi kirjoitti sen suomeksi. Ruotsi käsitettiin silloin vielä ainoaksi sopivaksi kieleksi teatteriin ja painettuun tekstiin. Vain uskonnollisia aiheita saatettiin julkaista suomeksi.

Komediasta uskotaan olleen useampi versio jo vuosia ennen kuin Kivi luovutti valmiin komedian vuonna 1865 kirjoituskilpailuun. Rahaongelmien rasittama ja varsin köyhä Kivi lopulta voitti kilpailun. Se oli valtaisa myönnytys hänen kyvyilleen sekä suomeksi kirjoitetulle kirjallisuudelle. Voittorahat myös tulivat hyvään tarpeeseen, sillä hän oli joutunut lainaamaan rahaa julkaistessaan kirjansa yksityisesti ensimmäisen kerran.

Nummisuutarit on käännetty yli kymmenelle eri kielelle. Suomessa sitä esitetään yhä varsinkin kesäteattereissa ja sen mainitaan usein olevan Suomen suosituin puhenäytelmä.